Lisää kevättä!

Tänään tapahtui jotain aivan jännittävää. Se ilmestyi pitkästä aikaa eteeni, melkeinpä yllättäen. Aamulla herätessä en sitä ollenkaan odottanut, enkä oikeastaan päivän kuluessakaan. Mikään ei viitannut siihen, että tänään se näkyisi. Kuitenkin iltapäivällä ollessani ulkona, yhtäkkiä huomasin, että silmiäni häikäisi. Aurinko. Se oli tullut pilviverhon takaa! En edes muista, koska se on viimeksi ilahduttanut valollaan. Oli pakko ottaa siitä oikein kuva, niin ihmeellinen tapahtuma on kyseessä.

 

Luontokin jatkaa edelleen heräilyään tähän kevääseen. Tänään ilma tuntui aivan maaliskuun lopun ilmalta, oli aika lämmintä, mutta ei yhtään kosteaa. Linnut lauloivat, ja kun se aurinko sieltä vihdoista viimein tuli, olo oli kuin karhulla, joka mönkii talvipesästään ensimmäisenä kevätpäivänä. Siinä ulkona pyöriessäni, löysin monta pientä kasvin alkua, kuten viereisessä kuvassa oleva nokkonen. Hetken sitä mietin, että onko tuo nyt nokkonen, mutta kyllä kun sitä käteen kokeili, niin yhtälailla se poltti kuin aikuinenkin versio! 

Kasvien tunnistaminen on mielestäni haastavaa, kun ne ovat pieniä taimia. Esimerkiksi tuossa alla olevaa kasvia en nopealla vilkaisulla saanut tunnistettua. Todennäköisesti se on joku sellainen kasvi, joka kasvaa joka nurkalla, ja josta ajattelee, että kyllähän minun tuo nyt pitäisi tuntea. Mutta nyt ei sytyttänyt, joten jos sen joku tunnistaa, niin kertokoon :) 

 

Varsinkin moni lehtipuu on yllättänyt minut erinäköisyydellään: haapa, esimerkiksi, on nuorena versona aivan erinäköinen, kuin aikuinen yksilö. Lehdet eivät muistuta haavan lehtiä muodoltaan, ja ne ovat valtavan kokoiset aikuisen puun lehtiin verrattuna. Myös vaahtera on ihan pienenä taimena erinäköinen, lehtien monikulmaisuus ei siinä vielä näy, ja kasvi on matala, kuin maanpeitekasvi. Harmi, kun minulla ei tähän hätään ole kuvia niistä, mutta jospa ensi kesänä saisin muutaman otettua.

Mutta olipa kuitenkin ihanaa nähdä noita vihreitä kasvien pilkaduksia tuolla ruskeassa maassa. Sitä on saanut koiran kanssa lenkkeilyyn aivan uutta puhtia kun tutkailee, että mitä sieltä maasta taas tänään löytyy. Pilkottipa sieltä joukosta muuten myös sammaleita, jotka loistivat kauniin vaaleanvihreinä maatuvia lehtiä vasten.

Kevään merkkien etsimistä jatkaen..