 |
Tässä kun on melkein viikon katsellut tuota järveä, aloin pohdiskella, mikä Suomen vesistöjen kunto on tällä hetkellä. Tuo Kukkia-järvi nimittäin tuntuu aika hyväkuntoiselta vesialueelta, ainakin näin päälle päin katsoen, mutta varmasti Suomesta löytyy myös huonokuntoisia vesistöjä. Ainakin Vanajavesi Hämeenlinnan lähellä on vedenlaadultaan heikko, vesi on ollut siellä sameaa ja rehevöitynyttä niin kauan kuin pystyn muistamaan (olen kasvanut Hämeenlinnassa). Lapsena ei oikein koskaan haluttanut käydä siellä uimassa, kun iho tuli aina ihan ruskeaksi vedessä olevasta lietteestä.
No, onneksi tilanne ei ole niin heikko koko Suomen mittakaavassa, sillä viime vuoden lopulla (nähdäkseni se on uusin) laaditun raportin mukaan noin 85 % järvien pinta-alasta on luokilteltu hyväksi tai erinomaiseksi. Nämä kuitenkin koskevat suuria ja varsinkin Pohjois-Suomen järviä, pienet järvet ja rannikkovedet kärsivät mm. rehevöitymisestä. Jokialueista 65 % on hyväkuntoisia. Pintavesien ekologisesta tilasta on vuonna 2013 on tehty kartta, ja siitä löysin myös Kukkia-järven, joka on luokiteltu tilaltaan hyväksi. Vanajavesi taas on tyydyttävä ja varsinkin Hämeenlinnan kohdalla se on suorastaan välttävä (asteikkona on erinomainen-hyvä-tyydyttävä-välttävä-huono-ei tietoa).
Merkittävimpiä vesistöjen kuormittajia on maatalous, ja sen perään tulevat yhdyskunnat sekä haja-asutusalueet jätevesineen. Suurin ongelma vesistöissä on rehevöityminen, joka näkyy esim. sinilevän ja vesikasvien lisääntymisenä, veden samentumisena sekä eläimistön (linnut, kalat) muutoksina. Rehevöityminen aiheuttaa veteen mm. happivajausta tai jopa happokadon, sillä vesistön pohjalle kertyvä eloperäinen aines vaatii hajotakseen happea.
Se on selvää, että esimerkiksi maataloudelle pitäisi ohjata keinota päästöjen vähentämiseen, mutta mitä toimia itse, yksittäinen ihminen, voisi tehdä vesistöjen hyväksi? Toimethan eivät kosketa ainoastaan ranta-asujia, sillä kaikki ihmiset asuvat jonkun vesistön valuma-alueella, vaikka rantaa ei näkyisi lähimaillakaan. Selvittelin hieman asiaa, ja tällaisia neuvoja löysin:
- Suurimpana ja tehokkaimpana yksittäisenä asiana on jätevesiasioiden kuntoon saattaminen omalla tontilla (mikäli ei kuulu kunnalliseen viemärijärjestelmään), eli kiinteistölle kunnollinen jätevesiratkaisu. 15.3.2016 mennessä pitäisi kaikkien kiinteistöjen ratkaisujen olla asetusten mukaisia. Esimerkiksi kuivakäymälä on hyvä ratkaisu, mutta pesuvesien oikeanlainen käsittely täytyy järjestää.
- Tuotteiden tulisi olla mieluiten kierrätettäviä, kulutusta kestäviä sekä korjattavia, ja on mahdollisimman vähän pakkausjätettä sisältäviä.
- Pesuaineet fosfaatittomia sekä vesieliöille myrkkyttömiä. Itse olen jonkun verran käyttänyt pesupähkinöitä (saa ihan tavallisesta Prismasta ainakin), ja niillä on tullut ihan puhdasta pyykkiä.
- Puutarhan maltillinen lannoitus sekä oman kompostin multa.
- Hauki kunnostaa vesistöjä vähentämällä haitallisia lajeja (kuten särkikaloja ja pieniä ahvenia), eli niitä pitäisi suosia päästämällä kiinni jäätyään takaisin veteen. Myös itse voi kunnostaa kalastoa kalastamalla särkikaloja.
- Mikäli vesikasveja täytyy poistaa, se pitäisi tehdä maltilla ja mieluiten jättämällä mosaiikkimaisia kasvikeskittymiä. Niittojäte tulee kerätä pois ja kompostoida. Ennen niittoa tai ruoppausta yms. tulisi tarkastaa kunnan lupakäytännöt ja suositukset. Rantaviivan tulisi olla mahdollisimman luonnonmukainen, sillä kasvisto toimii suojavyöhykkeenä, se sitoo vettä ja maata, eikä kaipaa keinolannoitusta.
- Autoilun vähentäminen vähentää myös päästöjä. Kimppakyydit, joukkoliikenne ja lihakset ovat hyviä liikkumismuotoja.
- Veneen pohjaan myrkytöntä maalia, ja levien ja rokkojen poistaminen lihasvoimalla. Veneiden käymäläjätteet muualle kuin vesistöön.
- Vesistöjen tilaa ja mahdollisia muutoksia ennen tai jälkeen kunnostuksen kannattaa myös seurailla itse, ja mikäli havaitsee jotain, voi siitä ilmoittaa paikallisille ympäristöviranomaisille kuntaan tai alueelliseen ympäristökeskukseen.
Täältä löytyy kiinnostuneille lisätietoa asiasta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti