Kirjoitin keväämmällä jutun koskien kaupungin ja luonnon suhdetta, sekä viherkäytävistä kaupungeissa. Nyt on julkaistu uutta tietoa viherkäytävien merkityksestä, tällä kertaa kyse on kasvitautien leviämisestä ja miten viherverkostot toimivat sitä vastaan. Erään tutkimuksen mukaan nimittäin toisistaan erillään olevat kedot ovat alttiimpia kasvitaudeille, kuin tiheissä verkostoissa toisiinsa yhteydessä olevat kedot. Tämä johtuu geenien liiallisesta yksipuolistumisesta eristyneillä kedoilla. Tiheiden verkostojen sisällä olevien ketojen geenien vaihtuvuus on paljon suurempaa, ja tästä johtuen vastustuskyky taudeille parantuu.
Kaupunkirakentamisessa väistämättä tulee aukkokohtia esimerkiksi juuri ketojen välillä. Siksi olisikin tärkeää turvata käytävien ja verkostojen jatkuvuus, jotta kasvit pysyisivät mahdollisimman terveinä. Kedot ja niityt kukkineen ovat tärkeitä elinympäristöjä monille hyönteisille ja myös iso osa Suomen kulttuurimaisemaa. Millainen olisikaan maalaismaisema ilman ketoja tai niittyjä vanhoine lammashakoineen? No, lampaita tai muitakaan maisemanhoitaja-eläimiä ei paljoa nykyään näy, mutta kedot ovat vielä jäljellä. Ajatus siitä, että voisi jotenkin olla avustamassa tällaisen käytävän olemassaoloa kannustaa kyllä itseäkin miettimään vielä tarkemmin tuohon pihaan pienen kedon tai niityn perustamista (ilman niitä lampaita :)). Tässä muutaman kilometrin päässä on isoja niittyalueita, joita pitäisi mennä tutkimaan oikeanlaisten kasvien löytämiseksi. Isommaksi ongelmaksi jääkin sitten tuo muutaman kilometrin pituinen kaistale pihoja, joissa ei niittyjä ole nähtykään.
Tässäkin voisi kaupunki toimia hyvänä esimerkkinä ja apuna. Nimittäin jos nuo teiden nurmikaistaleet muutettaisiin paikalliseksi niitty- tai ketokasvillisuudeksi, saataisiin siitä aika laaja viherkäytävä, ja näin pääsisi kotipuutarhurikin omalla niityllään tai kedollaan osallistumaan tähän monimuotoisuuden ylläpitämiseen, ilman että muodostuisi taas yksi eristeessä oleva niitty tauteineen ja tuholaisineen. Ilokseni olen huomannut, että täällä osassa kaupunkia näin on jo tehty: jotkin uusien asuinaluiden teiden viheralueet eivät ole nurmea vaan ketokasvillisuutta. Vielä kun laittaisivat tuohon meidänkin lähelle sitä, niin hyvä olisi!
Tässä vielä kuva kaupungin ketoviheralueesta tämän aamun lenkiltä:
Tässä vielä kuva kaupungin ketoviheralueesta tämän aamun lenkiltä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti