Nurmikonhävitystyöni jatkuu seuraavaksi istutusalueella. Eli aion muuttaa yhden osan pihamme nurmialueesta (yllä oleva kuva) perennapenkiksi, johon tulee myös pensaita, ja tässä kerron projektin aloituksesta. En aio käyttää tässä ihan niitä perinteisiä menetelmiä, joita perennapenkkejä tehdessä käytetään. Normaalisti perennapenkki kaivetaan siten, että kasvin koosta riippuen multatilaa varataan puolesta metristä (isot) 20 senttimetriin (pienet). Sen jälkeen poistetaan rikkaruohojen juuret mahdollisimman tarkasti ja kuoppaan laitetaan ravinteikasta kasvualustaa. Koska minä tykkään tehdä asioita omalla tavallani, ja koska luonnonmukaiseen pihaan ei pitäisi tuoda ulkopuolista kasvualustaa, päätin kokeilla hieman erilaista tekniikkaa.
Ensimmäiseen penkinosaan aioin istuttaa kuunliljoja (kasvupaikkavaatimukset: puolivarjoinen-varjoinen, humuspitoinen ja runsasravinteinen), joten aloitin kaivamalla noin puolen metrin syvyisen kuopan. Ensin irrotin paikalta nurmilaatat ja siirsin ne muualle, ja sen jälkeen kaivelin pohjamaan omaan kasaansa. Pohjamaasta erottelin kaikki juuret pois, jotta sinne ei jäisi rikkaruohojen alkuja tms, ja heitin ne pois.
Kun kuoppa oli tarpeeksi syvä, asettelin osan nurmikosta pohjalle. Nurmi saisi maatua sinne, ja näin tuottaa maaperään ravinteita. Menetelmä on ehkä hieman kyseenalainen luomu-puutarhaa ajatellen, sillä siinähän olemassa olevaa kasvualustaa ei kuuluisi varsinaisesti lannoittaa. Ajattelin kuitenkin, että koska tuo nurmi on jo pihalla, ja haluan siitä eroon, niin tämä voisi olla yksi keino siihen, vaikka se nyt muuttaakin paikan ravinneoloja joksikin aikaa. Kuunlijojen kanssahan ravinteista ei sitä paitsi ainakaan ole haittaa.
Seuraavaksi sekoitin pohjamaahan maahan pudonneita lehtiä. Nämä tuottaisivat maatuessaan kasvualustaan humusta, josta kuunliljat pitävät. Kuoppaa kaivaessa löysin pari kastematoa, joten ne pääsevätkin heti hommiin. Tämän menetelmän tulkitsen sopivan myös luonnonmukaiseen pihaan, sillä luonnossakin humusta syntyy esimerkiksi juuri syksyllä maahan putoavista lehdistä.
Sen jälkeen täytin kuopan pohjamaalla, tiivistin sitä hieman ja istutin kasvit siihen. Lopuksi levitin kuunliljoille katteeksi lehtijätettä, jotta keväällä rikkakasvit eivät juhli.
Siinä ne nyt siis kököttävät. Ensi tai seuraavana kesänä sen varmaan huomaa, jos eivät tuossa viihdy.... Mutta jos viihtyvät, on se todiste siitä, että kotipihan aineksilla saa aivan hyvät kasvuolot kasveille, ilman että tarvitsee ostaa kalliita multasäkkejä tai lannoitteita kaupasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti