sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Talviturinoita

Taas on se aika vuodesta, kun kaikki ympärillä on vain harmaata, harmaata ja harmaata... Tai no, nyt on kyllä lunta, mutta maanantaiksi oli taas luvattu vesisateita, joten eipä tuo valkoisuus kovin kauaa taas kestä. Silloin ei kuitenkaan auta muu, kuin pihalla ollessa keskittyä niihin ei-harmaisiin asioihin. Jos niitä on siis sinne istuttanut. Pihalle saa tuotua väriä istuttamalla sinne esimerkiksi ikivihreitä havu- ja lehtikasveja. Vihreyttä löytyy niin puista, pensaista kuin perennoistakin, omalla pihallani kasvaa havuja, rhodoja ja perennoista esimerkiksi herttavuorenkilpeä ja pikkutalviota. Tällaisten kasvien koristeellisuus ei tietenkään perustu pelkästään vihreyteen, vaan myös siihen, että lumi kerääntyy paremmin lehtien ja havunoksien päälle, ja ilmiö saa maiseman näyttämään myös lumisena paremmalta. Eihän pelkkien oksien päälle paljoa lunta kerrykään, vain muutamina päivinä talven aikana maisema näyttää sellaiselta ihanalta ihmemaalta.

Kun havujen ym seuraan istuttaa marjoja tai muita sellaisia tuottavia puita tai pensaita, on vaikutelma hieno, kun talvella pensaikosta pilkistää mustien, punaisten tai valkoisten pilkkujen kirjo. Lisäksi tylsät ja yksitoikkoiset oksat saavat aivan uudenlaisen ilmeen, kun niissä roikkuu marjaterttuja siellä täällä. Marjojenkaan koristeellisuus ei rajoitu pelkästään oksien elävöittämiseen, vaan ne ovat ihania myös lumisena aikana, keräten kauniit lumihuput päällensä. Marjovien kasvien hyöty ei tietenkään ole vain koristeellisuudessa, vaan ne ovat monen linnun ruokaa talvisaikaan.



Kivikasa, jonka aiemmin kesällä kokosin pihallemme, on myös saanut  kauniin lumiharson päällensä. Se on hienompi, kuin edes etukäteen ajattelin, ja näin ollen myös muulla kuin kasvillisuudella voidaan pihalle saada talviaikaan mielenkiintoisia yksityiskohtia. Tietysti ilman lunta tuo kasa on vain sitä samaa harmaata kuin kaikki muukin, mutta pienikin lumipyry elävöittää sen heti hauskaksi möhkäleeksi. En toki tiedä, miltä se sitten näyttää kunnon lumipeitteen alla, onko se sitten vain tylsä valkoinen kasa, keskellä tyhjää kukkapenkkiä.

Pihaa voi tietysti piristää samalla tavalla kuin kesällä, ostamalla kauden kukkia. Talvella toki kirjo ei ole niin laaja kuin kesäkukkavalikoimat, mutta esimerkiksi kanervista ja havuista saa helposti tehtyä kauniita istutuksia. Eikä talviseen maisemaan mielestäni kyllä edes sovi mikään kauhean monimutkainen hössötys, yksinkertaisuus antaa usein paljon enemmän. Aiemmin en ole kanerviin tms. sortunut, mutta tänä vuonna ostin yhden, kun oli niin kauniin värinen. Se roikkuu ulko-ovemme pielessä, toivottavasti se myös kestää. 
 
Tässä näistä talvisista asioista kirjoitellessa hoksasin, että tämähän on aivan väärä ajankohta kirjoittaa tai edes ajatella näitä asioita. Nythän asialle ei voi mitään tehdä, jos pihalla ei ole mitään mikä antaisi ilmettä lehdettömälle pihalle. Näitä asioita pitäisi miettiä kesäaikaan, kun asiaan on mahdollista vaikuttaa, ja istuttaa erilaisia ikivihreitä kasveja. Olisi ehkä fiksua ottaa nyt valokuvia pihalta, jotta saisi mahdollisimman hyvän käsityksen pihan talvisesta ulkonäöstä. Sitten ensi keväänä voi kaivaa kuvat esiin, ja alkaa miettiä, mitä asialle voisi tehdä, jotta ensi talvena asiat olisivat paremmin.


Jos harkitsee omalle pihalle pihasuunnitelmaa, miksipä ei siinäkin talvikuvat olisi hyödyksi. Tosin, paras aika suunnitella piha on talvi, joten se taitaa olla niin päin, että pitäisi ottaa paljon kesäkuvia. Vaikka itse olen kyllä sen kannalla, että pihasuunnitelman pitäisi olla yli puolen vuoden projekti kokonaisuudessaan. Kesällä olisi ensin pihan olemassa olevan kasvillisuuden inventointia ja kasvuolosuhteiden tarkastelua, ja sitten syksyllä ja talvella olisi uuden suunnitelman vuoro. Näin saataisiin mahdollisimman tarkkaan valittua juuri kyseessäolevalle pihalle sopivat kasvit. No, menipäs nyt vähän asian vierestä. Mutta ajatus on kuitenkin se, että kesällä talvikasvien suunnittelua ja talvella kesäisen pihan suunnittelua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti