tiistai 22. syyskuuta 2015

Pihan hyötyeläjät: sienet

Taas on kulunut aikaa edellisen tekstin kirjoittamisesta. On ehtinyt syksykin tässä jo astua kuvioihin, ja lehdet tippuvat urakalla puusta. Siitäpä tulikin mieleen kirjoittaa hieman sienistä ja niiden vaikutuksesta puutarhassa. Oikeastaan idea tuli viimeksi ilmestyneen Kotipuutarha -lehden jutun kautta, jossa biologi Leena Luoto kehottaa jättämään sienet puutarhaan.

Monet kasvit nimittäin elävät symbioosissa sienirihmastojen kanssa, ja monelle kasville se onkin elinehto. Näistä varmaan tutuin on metsämänty, joka käyttää sieniä ravinteiden ja vedenhankinnassa. Olen usein miettinyt, että miksi mäntyjen siirtäminen on niin vaikeaa, mutta ehkä se johtuu siitä, että uudella paikalla ei ole juuri sitä oikeaa sienirihmastoa, ja näin ollen puu kuolee. Olisikohan tässä ratkaisuna, että siirtäisi suuren juuripaakun kanssa, jolloin saisi rihmastoa tarpeeksi mukaan? Pitäisi kokeilla joskus. Viime kesänä siirsin yhden männyntaimen, en mitenkään isolla juuripaakulla, ja se kupsahti kyllä todella nopeasti kasteluista yms. huolimatta. Yhtenä neuvona olen kuullut, että uudelle kasvupaikalle voi kasvualustaan sekoittaa hieman metsämaata. Tämäkin keino tietysti voisi olla kokeilemisen arvoinen.

Sienet saavat kasveilta sokereita, ja monet ruokasienet ovatkin esimerkiksi puiden kanssa symbioosissa eläviä sieniä. Männyn juurella kasvaa usein esimerkiksi voitatteja sekä punikkitatteja. Luoto kirjoittaa, että jos pensaiden juurelle on levitetty havupuunkuoriketta, voi siinä muutaman vuoden päästä kasvaa huhtasieni, joka myös on syötävä sieni. Näin omalle pihalleen voi ainakin yrittää kasvatella syötäviä sieniä, jos ei metsään ole pääsyä. Sienistä ei siis ole hyötyä pelkästään kasveille. Toki, sienet pitää osata tunnistaa, ennen kuin niitä alkaa syömään. Itse ainakin olen aivan surkea tunnistamaan sieniä, ehkä nuo tatit juuri ja juuri osaisi, perinteisen kantarellin ja suppilovahveron lisäksi. Mutta esimerkiksi alla olevissa kuvissa olevat sienet: ei mitään hajua mitä ovat. Siinä ne kuitenkin kasvavat, kääpiövuorimännyn juurella.



Sienet toimivat muuten myös pihan siivoojina. Esimerkiksi huhtasieni lahottaa tuota kuoriketta ja silputtuihin perennavarsiin voi ilmestyä leipäkorisienen itiöemiä, jotka lahottavat kasvijätettä. Myös nurmikolle ilmestyy sieniä, jotka hajottavat kuollutta heinäsolukkoa sekä esimerkiksi maahan pudonneita neulasia. Näin ollen ne ovat hyödyllisiä myös tässä suhteessa. Siksipä aion tehdä tänä vuonna saman kuin viime vuonna: ei haravointia, paitsi sen verran, että saan kukkapenkkeihin leviteltyä katetta haravointijätteestä.

Seuraavaksi minulla onkin vuorossa äitiysloman alkaminen, joten saa nähdä koska seuraavan kerran ehdin tänne kirjoitella. Eiköhän tässä syksyn mittaan kuitenkin aina jotain ehdi pohtia, vaikka nytkin on jäänyt töiden takia niin vähäiselle :) 

2 kommenttia: