Kasveja luonnosta ruokapöytään

Kohta alkaa luonto puskea kunnolla vihreää maasta, ja silloin onkin paras hetki sujauttaa muutama tuore villiyrtin verso lautaselle. Yllättävän moni kasvi on syötävää, varsinkin nuorena. Montaa en ole kyllä itse maistanut, mutta ehkäpä tänä keväänä voisi kunnostautua tältä osin. Tärkeää luonnonkasvien syömisessä on tietysti se, että tunnistaa ne oikein, eikä vahingossa tule syöneeksi jotain myrkyllistä. Siispä kasvien tunnistusopas mukaan ruoanhaku-retkelle! Tässä muutama tuttu, syötävä kasvi:

Maitohorsma
-syötävää: n. 20 cm versot, lehdet, kukat loppukesällä
-maku: parsamainen
-käyttö: versot tuoreena tai keitettynä (parsan tavoin), vanhat versot täytyy kuoria, kukat tuoreena

Kuusi
-syötävää: kerkät, havut
-maku: sitruksinen, voimakas
-käyttö: kerkät uutettuna tai uutettuna, havut uutettuna

Syreeni
-syötävää: kukat
-maku: karvasmantelinen
-käyttö: tuoreena, kuivattuna

Päivänkakkara
-syötävää: nuoret versot, lehdet, kukat
-maku: kurkkumainen, lakritsinen, kukka kamomillamainen
-käyttö: tuoreena, kuivattuna(kukat) tai uutettuna

Tammi
-syötävää: lehdet, terhot
-maku: lehdet pähkinäisiä, terhot paahdettuina kahvipapumaisia
-käyttö: keitettynä, paahdettuna, uutettuna, lehdet sellaisenaan

Maahumala
-syötävää: lehdet, kukat
-maku: minttumainen tai timjamimainen
-käyttö: tuoreena hienonnettuna, uutettuna tai soseutettuna

Isomaksaruoho
-syötävää: nuoret versot, lehdet
-maku: nuorena papumainen, vanhemmiten kirpeähkö, imelä
-käyttö: tuoreena tai 10 sekunnin ryöppäys

Vuohenputki
-syötävää: lehdet, varret, kukat
-maku: porkkanainen, greippinen
-käyttö: nuoret lehdet tuoreena, nuoret varret keitettyinä tai raakana, hienonnettuna, kypsennettynä

Ihan joka paikasta ei kannata kasveja mennä keräilemään, sillä esimerkiksi teiden lähettyvillä kasvillisuus on täynnä autojen päästöjä ja lenkkipoluilla taas on paljon koirien jätöksiä. Mutta omalla pihallakin kasvaa jo monenlaista syötävää, esimerkiksi ainakin meidän pihalla tuo niin viheliäinen vuohenputki tai istutetut syreenit. Vuohenputkiakin kun ahkerasti napsii keittiöön, niin saa koko kesän tuoreita versoja käyttöön ;) 

(Lähde: Sami Tallberg, Villiyrtti keittokirja. Bookwell,Porvoo 2014.)